Tarvitseeko perhonsitoja huippulaatuisia pintaperhoniskoja? – Ei yhtään mihinkään. Tässä numerossa vertailussa keskihintaiset pinturiniskat eri lintutarhoilta. Samassa tietopaketti höyhenien ominaisuuksista ja kukkojen kasvatuksen historiasta.
Asiaa kevään ensimmäisistä päivänkorennoista, jotka aloittavat jäljitelmäkalastajan kauden. Kun koskivedet lämpenevät kesän mittaan helposti liikaa, kevätsurviaisten jäljitelmillä kalastus voi tarjota koko vuoden parasta pintaperhokalastusta. Mätsää hätsi Markku Kemppaisen opastuksella.
Putkiperhojen sidontaan voi olla korkea kynnys, mutta tosiasiassa se on helppoa ja hauskaa. Tässä numerossa omat sidontaniksinsä paljastaa Antti Matilainen, jonka perhoilla on aika monta suurlohta selätetty. Tarkemmat ohjeet Strömsö-perhosta.
Etelä-Suomessa ei ole liiaksi kalapaikkoja koskikalastajalle. Yksi parhaista on Kymijoen Langinkoski. Koski tunnetaan erityisesti lohista ja meritaimenistaan, mutta sieltä voi tavoittaa koko joukon muitakin kalalajeja – ja tietenkin myös paikallisia taimenia. Kosken esittelystä vastaa Tuomo Kilpi, sen jokaisen kiven ja reunavirran tunteva kalamies.
Nymfikalastukseen eri vesikerroksista lukijat perehdyttää Suomen analyyttisimmaksi kalastajaksikin tituleerattu Heikki Kurtti.
Kalamatkan pohjoiseen ei aina tarvitse tarkoittaa telttaöitä ja jalat rakoille kävelemistä. Vaihtoehtona on yöpyä kosken rannassa leirintäalueella. Tämä on mahdollista muun muassa Slagnäsissä ja Skoganvarressa. Päinvastaisen näkökulman kalastukseen voi puolestaan löytää Kitkajoen alaosilta, missä luvassa on hikeä ja hyttysiä.
Ja jos kalastus on alkanut tuntua suorittamiselta ja puurtamiselta, voi ajatuksilleen saada vastakaikua Antti Vappulan pohdinnoista. Perhokalastus on lopulta rentouttavaksi tarkoitettu luontoharrastus, joka tarjoaa parhaimmillaan horisontin ikuisille ystävyyksille.