Pohjolan Perhokalastaja numero 4-2025 nyt luettavissa

Pohjolan Perhokalastaja numero 4-2025 kansi jossa heitetään perhoa Norjan vuonolla

Pohjolan Perhokalastaja numero 4-2025 luettavissa. Numerossa käsitellään suurtaimententen kalastus ranskalaistekniikalla ja Nuorttijoki

Sisällys

  • Pääkirjoitus — 3Suurtaimenia nymfeillä — Pietari Sipponen
  • Nousutaimenia uusin opein — Haastattelussa Henri Kiviniemi
  • Nuorttijoen alaosat — Toimitus
  • Kaksi helppoa ja toimivaa lohiperhoa — Timo Kontio
  • Testiheitto: Grundéns kahluukengät ja Vision XO 110 -siima
  • Ätran – urbaania lohenkalastusta — Toimitus
  • Kevyet kahluukengät — Jyri Yläpöntinen
  • Saltdalselva – vihreävetinen meritaimenjoki vuorien välissä — Antti Einiö
  • Kalastusta yleisjäljitelmillä — Jarkko Suominen
  • Takaheitto — Jukka Relander

Takavuosina pitkien perukkeiden nymfitekniikat ehdittiin jo leimata pikkutaimenien kiusaamiseksi. Sittemmin nymfitekniikoilla on kepitetty niin monia suurtaimenia, ettei tätä argumenttia kukaan enää kehtaa käyttää nymfikalastuksen tuomitsemiseen.  Pietari Sipponen kertoo, miten se oikein tehdään.  Miten suurtaimenet rantautetaan modernein nymfitekniikoin. 

Nuorttijoki on pohjoisen legendaarinen taimenjoki, ehta erämaajoki, jonka rannoilla idea Nalle Puhistakin on alkanut hahmottua Simo Lummen kalahatun alla.  Taimenia joesta löytyy tänä päivänäkin lukumääräisesti paljon. Artikkeli opastaa lukijan Nuorttijoen alaosan parhaille kalapaikoille. Nuorttijoki on erinomainen kohde ensimmäistä vaelluskalareissua suunnittelevalle. 

Niin sanotut jenkkistreamerit eivät vieläkään ole maassamme yhtä suosittuja kuin esimerkiksi Ruotsissa.  Ne ennakkoluulottomat, jotka niitä käyttävät, saavat perhoillaan kuitenkin mainioita tuloksia. Henri Kiviniemi on pyytänyt vuosikaudet pohjoisen nousutaimenia yksinomaan jenkkistreamereillä. 

Jo Veli Autti mainitsi, että perhokalastuksessa on hyvä säilyttää terve etäisyys tieteeseen ja Jarkko Suominen on vahvasti samaa mieltä.  Esittelyssä yleisjäljitelmät, joilla pärjää miltei tilanteessa kuin tilanteessa. 

Useimmat Skandinavian lohijoet virtaavat pohjoisessa, kaukana asutuskeskuksista. Eivät kuitenkaan kaikki. Ätran soljuu Etelä-Ruotsissa, Falkenbergin kaupungin keskustan halki. Tätä urbaanimmaksi ei lohenkalastusympäristö hevin muutu. 

Vaeltava kalamies osaa arvostaa sitä, että kahluukengät eivät paina liikaa. Vertailussa vaeltajalle soveltuvat UL-kahluukengät. 

Jos kalastaa lohta vain satunnaisesti, mutta haluaa sitoa omat perhonsa, kannattaa keskittyä taatusti toimiviin malleihin. Timo Kontion opastuksella syntyvät kauniit Sarvijaakot ja Francikset. 

Lue Pohjolan Perhokalastaja numero 4-2025!