Laskuvarjohäkiläinen Caddis on moderni klassikkoperho. Pitääkö klassikkoja sitten mennä sorkkimaan? No, miksipä ei, jos tietoa ja taitoa on. Ja Timo Kontiolla niitä molempia riittää. Esittelyssä uusi tapa peurankarvarungon sidontaan ja alkuperäisestä täysin poikkeava runkomateriaali.
Edellisessä numerossa aloitimme Huopanankosken nymfausmahdollisuuksien esittelyn. Nyt klassikkokosken kalastuksesta kertoo Suomen nymfi- ja kilpaperhokalastuksen lajilegenda Jyrki Hiltunen.
Liitsit ovat ylenkatsottuja ja naureskeltujakin perhoja. Ja samalla ne ovat verrattomia ottipelejä, joita ilman ei ainakaan talviselle koskelle kannata lähteä. Liitsien historiasta ja nykypäivästä kertoo Jyri Yläpöntinen. Näin ne kannattaa sitoa ja näin niitä kannattaa käyttää.
Meritaimenperhot ovat usein geneerisiä katka- tai katkarapujäljitelmiä. Meidän vesillämme ehkä streamereita. Tanskan rannoilta kuuluu kuitenkin kummia. Yhä useampi kalastaja luottaa meritaimenen kalastuksessa klassisiin uppoperhoihin ja niistä johdettuihin malleihin. Jussi Sojakka kertoo lukijoille, mistä tässä oikein on kyse.
Pintaperhokalastusko herkkää ja teknistä kalastusta? Onhan se sitäkin. Herkkyyden voi kuitenkin pyyhkiä määritelmästä pois, kun tavoitteena on huijata siiman päähän suurkarppi. Niiden löytäminen voi vaatia hieman taustatyötä, mutta on täysin mahdollista. Viljami Huhtala on tämän monta kertaa todistanut.
Kauden aluksi on aika luoda katsaus menneeseen vuoteen. Lohikesä 2025 oli parempi kuin kesä 2024, mutta edelleenkin tilanne näyttää huolestuttavalta. Samalla taustoitamme sitä, miten kalastus Norjassa on järjestetty ja miten lohikantojen tilannetta seurataan.
Tarvitaanko lohivesillä kymmeniä erilaisia perhomalleja? Ainakin Antti Matilainen on sitä mieltä, että kolme perhomallia eri kokoluokissa riittää.